Jonkun verran pelissä oli samaa kun Suomen pesiksessä mutta pääasiassa se oli kyllä aika erilaista. Pelaajia kentällä oli yhdeksän niin kuin Suomessakin, kypäriä käytettiin (lyöjät ja juoksijat), pelaajat syöksyivät ja tuomareita oli pesillä. Pallopoikia oli myös, mutta heidän tehtävänsä oli istua retkituoleillaan ja heitellä palloa pelaajien kanssa vuoronvaihdoissa :D Erilaista oli, että lyöntivuoron alussa yksi pelaaja menee joka pesälle valmiiksi, pelaajat jättävät lyömättä paljon syöttöjä ja huteja tulee paljon. Kunnon onnistuneita lyöntejä tulee ihan silloin tällöin vaan, useemmin pallo lentää katsomoon???:D Monilla katsojilla olikin omat räpylät mukana, koska olishan se nyt superhienoa saada pelipallo omaksi! Katsomossa oli paljon kunnon kannattajia, jotka pitivät kovaa meteliä ja heillä oli paljon omia kannatuslauluja ja -huutoja. Meille epäselväksi jäi lyöntien määrä, kun ei ymmärretty tuomarin merkeistä, millon syöttö on väärä, ja milloin taas lyöjä jostain muusta syystä ei lyö. Ja jos oikein ymmärrettiin, niin kopiksi menneellä lyönnillä sai juoksun?
Peli oli tosi hidasta verrattuna Suomen versioon, ja kestikin monta tuntia. Me katottiin seitsemän vuoroparia ja istuttiin yli kaks tuntia siellä, mutta taulussa vuoropareja oli 12. Ei siis ihme, että melkeen kaikki osti sieltä kunnon ruokaa. Tosi hieno ja erilainen kokemus oli kyllä, täytyy joskus mennä uudestaan joko täällä tai jossain muualla!
Muuten viikkoon mahtui yleisen kiertelyn lisäksi muun muassa hikingiä, markkinoita, kaupoissa kiertelyä (erityisesti kosmetiikkakaupoissa), kuvailua, hiukan treenailua, Olympic parkissa käymistä, chillailua, rannalla kävelyä ja simpukoiden keräämmistä, kasvonaamioita ja siskonpetiä Yleltä. Ilmat oli hyvät, joka päivä mittari näytti yli 20 astetta ja vaan yhtenä päivänä tuli vähän vettä.
 |
|
Oon kyllä niin onnekas, kun omistan siskon, joka
lähtee toiselle puolelle maailmaakin kattomaan mua <3
|
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti